Uudised / News
Terve kaikille!
Tere kõigile! / Hi all!
As you have noticed this blog has been very quiet lately! The reason for this is that since September I have been learning Lithuanian at the university. I have been using some of my spare time to practise by blogging/posting in the language on Journey into Lithuanian. The course lasted a semester (14 weeks) and in January 2013 there will be the end of course exam.
Then, once that hurdle has been jumped I will study my Estonian for taking the Estonian language B1 state exam in February 2013. Eventually I want to be comfortable enough in Estonian to sit the B2 exam (maybe also in 2013).
Don't expect any any new posts here until March, until after I sit the B1 exam. In the meantime I want to focus on my Lithuanian and then on my Estonian.
Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta!
Häid jõulupühi ja head uut aastat!
Merry Christmas and a Happy New Year!
Wednesday, December 12, 2012
Friday, September 28, 2012
two dialogues
These dialogues are taken from Tilanteesta toiseen: A Finnish Course (From one situation to another) by Salli-Marja Bessonoff and Eila Hämäläinen. The book is well worth getting as it is full of dialogues and other texts complete with lists of the new vocab and grammar explanations. There is also a number of appendices at the back of the book as well as a grammar summary for each chapter.
1: Asiakas kysyy neuvoa
Asiakas: Anteeksi, osaatteko te sanoa, missä täällä on posti?
Myyjä: Posti on aika kaukana, tuon puiston ja torin takana. Se on Torikadulla. Minulla on tässä kartta ja voin näyttää, missä se on.
Asiakas: Ahaa, tuossa. Kiitos. - Voinko minä ostaa tämän kartan?
Myyjä: Valitettavasti minulla on vain tämä, mutta tuolla aseman ulkopuolella on infopiste. Sieltä saatte kartan.
Asiakas: Aha. Ai tuolla päin?
Myyjä: Niin, tuosta ovesta.
Asiakas: Kiitos. Näkemiin.
Myyjä: Näkemiin.
1. Klient küsib nõu.
Klient: Vabandage, kas saaksite öelda, kus postkontor asub?
Müüja: Postkontor on üsna kaugel, tolle pargi ja väljaku taga. See paikneb Väljaku tänaval. Mul on kaart olemas ja võin Teile näidata, kus see on.
Klient: Ahaa, sealpool. Aitäh. - Kas ma saaksin selle kaardi osta?
Müüja: Kahjuks on mul see ainuke, aga jaamast väljas asub infopunkt. Sealt saaksite kaardi.
Klient: Ahaa, selles suunas?
Müüja: Jah, sellest uksest välja.
Klient: Aitäh teile. Nägemist.
Müüja: Nägemist.
1. A customer asks for advice.
Customer: Excuse me, can you tell me where the post office is?
Seller: The post office is quite far, behind that park and square. It's on Square Street. I have this map and I can show (you), where it is.
Customer: Ah, there. Thank you. - Can I purchase that map?
Seller: Unfortunately I only have this one, but outside the station there is an information point. You can get a map there.
Customer: Ah, this way?
Seller: Yes, out this door.
Customer: Thank you. Bye bye.
Seller: Bye bye.
2. Väärinkäsitys
A: Päivää. Minä ostaisin nämä suklaarasiat.
M: Kaksi rasiaa... Yhdeksän euroa.
A: Mutta eikö se ole vain neljä ja puoli euroa? Minulla on tämä ilmoitus.
M: Anteeksi, mikä ilmoitus?
A: Tässä on, että "kaksi yhden hinnalla".
M: Saanko katsoa? Nyt en oikein ymmärrä... Ai jaa. Kuulkaa, tämä on kaupan mainos. Meillä ei ole tällaista tarjousta.
A: No voi hyvänen aika! Miten minä nyt näin erehdyin?
M: Sattuuhan sitä. Kauppa taitaa olla jo kiinni, mutta... Tarjous on voimassa vielä huomenna. Ehditte vielä saada ne rasiat huomenna.
A: Juu, niin. Kiitos ja anteeksi nyt.
M: Ei se mitään.
2. Arusaamatus
K: Tere. Palun need šokolaadikarbid.
M: Kaks karpi... Üheksa eurot.
K: Kas see ei peaks olema ainult neli eurot ja viiskümmend senti? Mul on see kuulutus.
M: Vabandage, aga mis kuulutusest te räägite?
K: Siin see on, "kaks ühe hinnaga"
M: Kas saaksin seda näha? Ma ei saa aru, mis... Ah jaa. Kuulge, see on poekuulutus. Meil kahjuks ei ole sellist pakkumist.
S: Isver, kui rumal minust! Kuidas ma võisin teha sellise vea?
M: Pole viga, juhtub ikka. Pood on vist juba kinni, aga... Homme on pakkumine veel kehtiv. Saaksite need karbid homme.
S: Tõesti. Tänan ja palun veelkord vabandust.
M: Pole tänu väärt.
2. Misunderstanding
C: Hello. I would like to buy these boxes of chocolate.
S: Two boxes... Nine euro.
C: But isn't it just four and a half euro? I have this advert.
S: Excuse me, what advert?
C: Here it is, "two for the price of one".
S: May I have a look? I don't quite understand....Ah yes. This is a advertisement from a store. We do not have such an offer.
C: Stupid me! How did I make such a mistake?
S: These things happen. The store is probably already closed, but... The offer will still be valid tomorrow. You'll be able to get those boxes tomorrow.
C: Indeed. Thanks and apologies.
S: Don't worry about it.
1: Asiakas kysyy neuvoa
Asiakas: Anteeksi, osaatteko te sanoa, missä täällä on posti?
Myyjä: Posti on aika kaukana, tuon puiston ja torin takana. Se on Torikadulla. Minulla on tässä kartta ja voin näyttää, missä se on.
Asiakas: Ahaa, tuossa. Kiitos. - Voinko minä ostaa tämän kartan?
Myyjä: Valitettavasti minulla on vain tämä, mutta tuolla aseman ulkopuolella on infopiste. Sieltä saatte kartan.
Asiakas: Aha. Ai tuolla päin?
Myyjä: Niin, tuosta ovesta.
Asiakas: Kiitos. Näkemiin.
Myyjä: Näkemiin.
1. Klient küsib nõu.
Klient: Vabandage, kas saaksite öelda, kus postkontor asub?
Müüja: Postkontor on üsna kaugel, tolle pargi ja väljaku taga. See paikneb Väljaku tänaval. Mul on kaart olemas ja võin Teile näidata, kus see on.
Klient: Ahaa, sealpool. Aitäh. - Kas ma saaksin selle kaardi osta?
Müüja: Kahjuks on mul see ainuke, aga jaamast väljas asub infopunkt. Sealt saaksite kaardi.
Klient: Ahaa, selles suunas?
Müüja: Jah, sellest uksest välja.
Klient: Aitäh teile. Nägemist.
Müüja: Nägemist.
1. A customer asks for advice.
Customer: Excuse me, can you tell me where the post office is?
Seller: The post office is quite far, behind that park and square. It's on Square Street. I have this map and I can show (you), where it is.
Customer: Ah, there. Thank you. - Can I purchase that map?
Seller: Unfortunately I only have this one, but outside the station there is an information point. You can get a map there.
Customer: Ah, this way?
Seller: Yes, out this door.
Customer: Thank you. Bye bye.
Seller: Bye bye.
2. Väärinkäsitys
A: Päivää. Minä ostaisin nämä suklaarasiat.
M: Kaksi rasiaa... Yhdeksän euroa.
A: Mutta eikö se ole vain neljä ja puoli euroa? Minulla on tämä ilmoitus.
M: Anteeksi, mikä ilmoitus?
A: Tässä on, että "kaksi yhden hinnalla".
M: Saanko katsoa? Nyt en oikein ymmärrä... Ai jaa. Kuulkaa, tämä on kaupan mainos. Meillä ei ole tällaista tarjousta.
A: No voi hyvänen aika! Miten minä nyt näin erehdyin?
M: Sattuuhan sitä. Kauppa taitaa olla jo kiinni, mutta... Tarjous on voimassa vielä huomenna. Ehditte vielä saada ne rasiat huomenna.
A: Juu, niin. Kiitos ja anteeksi nyt.
M: Ei se mitään.
2. Arusaamatus
K: Tere. Palun need šokolaadikarbid.
M: Kaks karpi... Üheksa eurot.
K: Kas see ei peaks olema ainult neli eurot ja viiskümmend senti? Mul on see kuulutus.
M: Vabandage, aga mis kuulutusest te räägite?
K: Siin see on, "kaks ühe hinnaga"
M: Kas saaksin seda näha? Ma ei saa aru, mis... Ah jaa. Kuulge, see on poekuulutus. Meil kahjuks ei ole sellist pakkumist.
S: Isver, kui rumal minust! Kuidas ma võisin teha sellise vea?
M: Pole viga, juhtub ikka. Pood on vist juba kinni, aga... Homme on pakkumine veel kehtiv. Saaksite need karbid homme.
S: Tõesti. Tänan ja palun veelkord vabandust.
M: Pole tänu väärt.
2. Misunderstanding
C: Hello. I would like to buy these boxes of chocolate.
S: Two boxes... Nine euro.
C: But isn't it just four and a half euro? I have this advert.
S: Excuse me, what advert?
C: Here it is, "two for the price of one".
S: May I have a look? I don't quite understand....Ah yes. This is a advertisement from a store. We do not have such an offer.
C: Stupid me! How did I make such a mistake?
S: These things happen. The store is probably already closed, but... The offer will still be valid tomorrow. You'll be able to get those boxes tomorrow.
C: Indeed. Thanks and apologies.
S: Don't worry about it.
Saturday, June 16, 2012
pappi raiskama
Thanks to Loiks on Unilang.org for this gem.
Not to be confused are the Estonian:
Ma lähen linna pappi raiskama.
with the Finnish:
Lähden linnaan pappia raiskaamaan.
The Estonian simply means 'I am going to the city to spend some dosh' whereas the Finnish is much darker - 'I am going to the castle to violate a priest'.
The meaning of the Estonian raiskama is 'to waste, squander': taskuraha tühja-tähja peale raiskama 'to waste pocket money on rubbish'.
Also, you can use the word raisk! for 'damn! blast!' but is more vulgar than the English equivalent.
Papp in Estonian has three meanings: 1) cardboard, 2) dosh, moola, dough (slang word for cash), 3) priest.
The Estonian equivalent of the Finnish above is:
Ma lähen lossi pappi värgistama.
Loss is the Estonian word for 'castle' and vägistama is 'to violate'.
I don't know what a good translation of the Estonian above would be. Maybe a native speaker would offer a suggestion.
My attempt is:
Lähden kaupunkiin tuhlaamaan rahaa.
I don't know the informal Finnish for cash...
The folks on The Finland Forum have given me the following:
Slang terms for cash: fyrkka, fyffe, hillo, paalu, pätäkkä
and for the translation:
Meen stadiin polttaan fygee.
Lähden kaupungille tuhlailemaan.
Courtesy of jahasjahas:
If we want to go one step further:
lossi = cable ferry, väristää = to shiver (transitive)
Lähden lossi pappia väristämään.
I'll go to the cable ferry to shiver the priest.
The fun never stops on this blog! :-)
------
Additional comments by ainurakne on Unilang.org. Aitäh!
There are two different words of raisk. One declenates raisk - raisu - raisku and is the short form of raiskamine (for example: ajaraisk = waste of time), the other declenates raisk - raisa - raiska and is used, as you said, for swearing/cursing (another word with the same meaning is raibe), but its original meaning should be something like 'not very fresh corpse' (raisasööja/raipesööja = an animal who doesn't usually kill, but eats already dead animals).
Loss is most likely a German loan, native (and probably older) words for a castle are for example linnus and kindlus - those two are mostly defensive structures, but, for me, loss is more like a pompous building for kings and such.
Also, to violate is not the only meaning of vägistama. Vägistamine is mostly 'millegi vägisi tegemine' = using force to do or achieve something, doing something forcefully / with (brute) force. It comes from vägi, which is like force or strength (either physical or magical) and nowadays also an armed force or an army. For example, if you are a person who uses brute force to tighten nuts and bolts, then you 'vägistad mutreid ja polte' - an action that usually causes something to break
Not to be confused are the Estonian:
Ma lähen linna pappi raiskama.
with the Finnish:
Lähden linnaan pappia raiskaamaan.
The Estonian simply means 'I am going to the city to spend some dosh' whereas the Finnish is much darker - 'I am going to the castle to violate a priest'.
The meaning of the Estonian raiskama is 'to waste, squander': taskuraha tühja-tähja peale raiskama 'to waste pocket money on rubbish'.
Also, you can use the word raisk! for 'damn! blast!' but is more vulgar than the English equivalent.
Papp in Estonian has three meanings: 1) cardboard, 2) dosh, moola, dough (slang word for cash), 3) priest.
The Estonian equivalent of the Finnish above is:
Ma lähen lossi pappi värgistama.
Loss is the Estonian word for 'castle' and vägistama is 'to violate'.
I don't know what a good translation of the Estonian above would be. Maybe a native speaker would offer a suggestion.
My attempt is:
Lähden kaupunkiin tuhlaamaan rahaa.
I don't know the informal Finnish for cash...
The folks on The Finland Forum have given me the following:
Slang terms for cash: fyrkka, fyffe, hillo, paalu, pätäkkä
and for the translation:
Meen stadiin polttaan fygee.
Lähden kaupungille tuhlailemaan.
Courtesy of jahasjahas:
If we want to go one step further:
lossi = cable ferry, väristää = to shiver (transitive)
Lähden lossi pappia väristämään.
I'll go to the cable ferry to shiver the priest.
The fun never stops on this blog! :-)
------
Additional comments by ainurakne on Unilang.org. Aitäh!
There are two different words of raisk. One declenates raisk - raisu - raisku and is the short form of raiskamine (for example: ajaraisk = waste of time), the other declenates raisk - raisa - raiska and is used, as you said, for swearing/cursing (another word with the same meaning is raibe), but its original meaning should be something like 'not very fresh corpse' (raisasööja/raipesööja = an animal who doesn't usually kill, but eats already dead animals).
Loss is most likely a German loan, native (and probably older) words for a castle are for example linnus and kindlus - those two are mostly defensive structures, but, for me, loss is more like a pompous building for kings and such.
Also, to violate is not the only meaning of vägistama. Vägistamine is mostly 'millegi vägisi tegemine' = using force to do or achieve something, doing something forcefully / with (brute) force. It comes from vägi, which is like force or strength (either physical or magical) and nowadays also an armed force or an army. For example, if you are a person who uses brute force to tighten nuts and bolts, then you 'vägistad mutreid ja polte' - an action that usually causes something to break
Friday, June 15, 2012
exercises on the perfect
Present simple to present perfect
mä tulen ----------- mä oon tullut
ma tulen ----------- ma olen tulnud
I'm coming ----------- I have come
se hakee ----------- se on hakenut
ta toob ----------- ta on toonud
s/he is fetching ----------- s/he has fetched
ne saapuu ----------- ne on saapunut
nad saabuvad ----------- nad on saabunud
they are arriving ----------- they have arrived
Ootsä Hesassa? ----------- Ootsä ollut Hesassa?
Kas oled Helsingis? ----------- Kas oled Helsingis olnud?
Are you in Helsinki? ----------- Have you been in Helsinki?
mä avaan ikkunan ----------- mä oon avannut ikkunan
ma avan akna ----------- ma olen akna avanud
I will open the window ----------- I have opened the window
me avataan ikkuna ----------- me ollaan avattu ikkuna
me avame akna ----------- me oleme akna avanud
we are opening the window ----------- we have opened the window
me tullaan ----------- me ollaan tultu
me tuleme ----------- me oleme tulnud
we are coming ----------- we have come
hän tarvitsee apua ----------- hän on tarvinnut apua
tal on abi vaja ----------- tal on abi vaja olnud
s/he needs helps ----------- s/he has needed help
Mistä se saa rahaa? ----------- Mistä se on saanut rahaa?
Kust kohast saab ta raha? ----------- Kust kohast on ta raha saanud?
Where is he getting money (from)? ----------- Where has he gotten money (from)?
se pakenee ----------- se on paennut
ta põngeneb ----------- ta on põgenenud
he is escaping ----------- he has escaped
Affirmative and negative
Ootsä lähettänyt kirjeen? ----------- Etsä ole lähettänyt kirjettä?
Kas sa oled teate jätnud? ----------- Ega sa ei ole teadet jätnud?
Have you left a message? ----------- Have you not left a message?
Se on lähtenyt. ----------- Se ei ole lähtenyt.
Ta on läinud. ----------- Ta ei ole läinud.
She has left. ----------- She has not left.
Mä olen huomannut sen. ----------- Mä en ole huomannut sitä.
Ma olen seda märganud. ----------- Ma ei ole seda märganud.
I have noticed it. ----------- I have not noticed it.
Ne on sanonut jotain. ----------- Ne ei ole sanonut mitään.
Nad on midagi öelnud. ----------- Nad ei ole midagi öelnud.
They have said something. ----------- They have not said anything.
Mä oon nähnyt sen jo. ----------- En mä ole vielä nähnyt sitä.
Ma olen juba teda näinud. ----------- Ma ei ole veel teda näinud.
I have already seen her/ him. ----------- I have not yet seen him/ her.
Me ollaan jo puhuttu siitä. ----------- Me ei olla vielä puhuttu siitä.
Me oleme juba rääkinud sellest. ----------- Me ei ole veel rääkinud sellest.
We have already spoken about it. ----------- We have not yet spoken about it.
Mä olen tavannut hänet. ----------- Mä en ole tavannut hänet.
Ma olen temaga kohtunud. ----------- Ma ei ole temaga kohtunud.
I have meet him/ her. ----------- I have not met him/ her.
Thanks to ainurakne on Unilang.org for corrections!
mä tulen ----------- mä oon tullut
ma tulen ----------- ma olen tulnud
I'm coming ----------- I have come
se hakee ----------- se on hakenut
ta toob ----------- ta on toonud
s/he is fetching ----------- s/he has fetched
ne saapuu ----------- ne on saapunut
nad saabuvad ----------- nad on saabunud
they are arriving ----------- they have arrived
Ootsä Hesassa? ----------- Ootsä ollut Hesassa?
Kas oled Helsingis? ----------- Kas oled Helsingis olnud?
Are you in Helsinki? ----------- Have you been in Helsinki?
mä avaan ikkunan ----------- mä oon avannut ikkunan
ma avan akna ----------- ma olen akna avanud
I will open the window ----------- I have opened the window
me avataan ikkuna ----------- me ollaan avattu ikkuna
me avame akna ----------- me oleme akna avanud
we are opening the window ----------- we have opened the window
me tullaan ----------- me ollaan tultu
me tuleme ----------- me oleme tulnud
we are coming ----------- we have come
hän tarvitsee apua ----------- hän on tarvinnut apua
tal on abi vaja ----------- tal on abi vaja olnud
s/he needs helps ----------- s/he has needed help
Mistä se saa rahaa? ----------- Mistä se on saanut rahaa?
Kust kohast saab ta raha? ----------- Kust kohast on ta raha saanud?
Where is he getting money (from)? ----------- Where has he gotten money (from)?
se pakenee ----------- se on paennut
ta põngeneb ----------- ta on põgenenud
he is escaping ----------- he has escaped
Affirmative and negative
Ootsä lähettänyt kirjeen? ----------- Etsä ole lähettänyt kirjettä?
Kas sa oled teate jätnud? ----------- Ega sa ei ole teadet jätnud?
Have you left a message? ----------- Have you not left a message?
Se on lähtenyt. ----------- Se ei ole lähtenyt.
Ta on läinud. ----------- Ta ei ole läinud.
She has left. ----------- She has not left.
Mä olen huomannut sen. ----------- Mä en ole huomannut sitä.
Ma olen seda märganud. ----------- Ma ei ole seda märganud.
I have noticed it. ----------- I have not noticed it.
Ne on sanonut jotain. ----------- Ne ei ole sanonut mitään.
Nad on midagi öelnud. ----------- Nad ei ole midagi öelnud.
They have said something. ----------- They have not said anything.
Mä oon nähnyt sen jo. ----------- En mä ole vielä nähnyt sitä.
Ma olen juba teda näinud. ----------- Ma ei ole veel teda näinud.
I have already seen her/ him. ----------- I have not yet seen him/ her.
Me ollaan jo puhuttu siitä. ----------- Me ei olla vielä puhuttu siitä.
Me oleme juba rääkinud sellest. ----------- Me ei ole veel rääkinud sellest.
We have already spoken about it. ----------- We have not yet spoken about it.
Mä olen tavannut hänet. ----------- Mä en ole tavannut hänet.
Ma olen temaga kohtunud. ----------- Ma ei ole temaga kohtunud.
I have meet him/ her. ----------- I have not met him/ her.
Thanks to ainurakne on Unilang.org for corrections!
Thursday, June 14, 2012
Finnish present perfect
The Finnish present perfect is constructed along the following lines:
pronoun + present of olla + past active participle (-nut/-neet)
Notice how in English the auxiliary verb is have but in Finnish it is olla. Estonian is the same in that its aux. v. is also olla.
FOR: Minä olen kirjoittanut hänelle.
COL: Mä oon kirjoittanut sille.
E: Ma olen kirjatanud talle.
I have written to him/her.
Remember that in Finnish there is the difference between formal and colloquial registers visible above in both the forms of the pronouns and the aux. v. and below in the pronoun.
F: Mä oon aina unelmoinut elämästä teatterissa.
E: Ma olen alati unistanud elust teatris.
I have always dreamt of a life in (the) theatre.
F: Oletteko te asuneet Helsingissä kauan?
E: Kas te olete kaua Helsingis elanud?
Have you lived in Helsinki for long?
Things get a little complicated in the 1st person plural (me) because of the use in colloquial Finnish of the impersonal (passive/ indefinite).
Here we use:
1) The indefinite form of the verb olla.
2) The past passive participle (not the past active participle as above!)
COL: Me ollaan jo puhuttu tästä.
FOR: Me olemme jo puhuneet tästä.
E: Me oleme juba rääkinud sellest.
We have already talked about this.
COL: Me ollaan juotu kaikki oluet.
FOR: Me olemme juoneet kaikki oluet.
E: Me oleme kõik õlled ära joonud.
We have drunk all the beer.
Present perfect of the verb ostaa 'buy, purchase'. In bold is the colloquial form and in brackets the formal or polite form(s).
1sg: mä oon ostanut (minä olen ostanut)
2sg: sä oot ostanut (sinä olet ostanut / te olette ostanut)
3sg: se on ostanut (hän on ostanut)
1pl: me ollaan ostettu (me olemme ostaneet)
2pl: te olette ostaneet
3pl: ne on ostanut (he ovat ostaneet)
Thanks to ainurakne on Unilang.org for corrections!
pronoun + present of olla + past active participle (-nut/-neet)
Notice how in English the auxiliary verb is have but in Finnish it is olla. Estonian is the same in that its aux. v. is also olla.
FOR: Minä olen kirjoittanut hänelle.
COL: Mä oon kirjoittanut sille.
E: Ma olen kirjatanud talle.
I have written to him/her.
Remember that in Finnish there is the difference between formal and colloquial registers visible above in both the forms of the pronouns and the aux. v. and below in the pronoun.
FOR: Hän on tullut takaisin.
COL: Se on tullut takaisin.
E: Ta on tulnud tagasi.
S/he has returned.
An interesting thing about Finnish is the presence of a plural form of the past active participle with the ending -neet. This is something that Estonian does not have.
Compare the following:
Polite singular: Te olette tullut takaisin.
You (sg.) have come back.
Plural: Te olette tulleet takaisin.
Ye/Y'all have come back.
In Estonian this is simply:
Te olete tulnud tagasi.
Context will tell us if it is plural or singular polite.
F: Mä oon aina unelmoinut elämästä teatterissa.
E: Ma olen alati unistanud elust teatris.
I have always dreamt of a life in (the) theatre.
F: Oletteko te asuneet Helsingissä kauan?
E: Kas te olete kaua Helsingis elanud?
Have you lived in Helsinki for long?
Things get a little complicated in the 1st person plural (me) because of the use in colloquial Finnish of the impersonal (passive/ indefinite).
Here we use:
1) The indefinite form of the verb olla.
2) The past passive participle (not the past active participle as above!)
COL: Me ollaan jo puhuttu tästä.
FOR: Me olemme jo puhuneet tästä.
E: Me oleme juba rääkinud sellest.
We have already talked about this.
COL: Me ollaan juotu kaikki oluet.
FOR: Me olemme juoneet kaikki oluet.
E: Me oleme kõik õlled ära joonud.
We have drunk all the beer.
Present perfect of the verb ostaa 'buy, purchase'. In bold is the colloquial form and in brackets the formal or polite form(s).
1sg: mä oon ostanut (minä olen ostanut)
2sg: sä oot ostanut (sinä olet ostanut / te olette ostanut)
3sg: se on ostanut (hän on ostanut)
1pl: me ollaan ostettu (me olemme ostaneet)
2pl: te olette ostaneet
3pl: ne on ostanut (he ovat ostaneet)
Thanks to ainurakne on Unilang.org for corrections!
Wednesday, June 13, 2012
privatives and past passive participles
Below are examples of Finnish privates and past passive participles.
Privatives
Notice that in some cases the Estonian form matches the Finnish (työtön - töötu) but in others Estonian makes use of the abessive case with its suffix -ta (eg. virheeton in Fn. but vigadeta in Et.).
loppu -------- loputon
E: lõpp -------- lõputu
end -------- endless
kenkä -------- kengätön
E: king -------- kingata
shoe -------- shoeless
työ -------- työtön
E: töö -------- töötu
work -------- jobless, unemployed
polku -------- poluton
E: tee -------- teeta
path -------- pathless
hammas -------- hampaaton
E: hammas -------- hambutu
tooth -------- toothless
maku -------- mauton
E: maitse -------- maitsetu
taste -------- tastless
muoto -------- muodoton
E: vorm -------- vormitu
shape, form -------- shapeless, formless
lumi -------- lumeton
E: lumi -------- lumetu
snow -------- snowless
aurinko -------- auringoton
E: päike -------- päikeseta
sun -------- sunless
virhe -------- virheetön
E: viga -------- veata [without mistake]/veatu [flawless]
mistake -------- errorless
olematon
olematu [olemata = not come to be/pass yet]
inexistant
kirjoittamaton
kirjutamata [kirjutamatu = unwriteable]
unwritten
pesemätön
pesemata [pese(ta)matu = unwashable]
unwashed
leipomaton
toores [raw] (küpsetamata [unbaked])
unbaked
syömätön
söömata
uneatten
asumaton
asustamata
uninhabited
E: lugemata = unread, uncounted; lugematu/loendamatu = uncountable; loetamatu = unreadable
Past passive participle
opiskeltu
õpitud
studied
pesty
pestud
washed
menty
mindud
gone
saatu
saadud
received
syöty
söödud
eaten
sanottu
räägitud
spoken
etsitty
otsitud
searched for
luettu
loetud
read
kannettu
kantud
carried
kielletty
keelatud
forbidden
huomattu
märgatud
noticed
tarvittu
vajatud (but cf. tarvis 'need')
needed
vaiettu
vaigistatud
silent
tiedetty
teatud
known
tietty
teatud
certain
tuttu
tuntud
famous, well-known
käytetty
kasutatud, tarvitatud
used
unohdettu
unustatud
forgotten
Back and forth
rakentamaton -------- rakennettu
ehitamata -------- ehitatud
unbuilt -------- built
maalattu -------- maalaamaton
värvitud -------- värvimata
painted -------- unpainted
keittämätön -------- keitetty
toores -------- küpsetatud
uncooked -------- cooked
kuorittu -------- kuorimaton
kooritud -------- koorimata
peeled -------- unpeeled
Thanks to ainurakne on Unilang.org for corrections!
Privatives
Notice that in some cases the Estonian form matches the Finnish (työtön - töötu) but in others Estonian makes use of the abessive case with its suffix -ta (eg. virheeton in Fn. but vigadeta in Et.).
loppu -------- loputon
E: lõpp -------- lõputu
end -------- endless
kenkä -------- kengätön
E: king -------- kingata
shoe -------- shoeless
työ -------- työtön
E: töö -------- töötu
work -------- jobless, unemployed
polku -------- poluton
E: tee -------- teeta
path -------- pathless
hammas -------- hampaaton
E: hammas -------- hambutu
tooth -------- toothless
maku -------- mauton
E: maitse -------- maitsetu
taste -------- tastless
muoto -------- muodoton
E: vorm -------- vormitu
shape, form -------- shapeless, formless
lumi -------- lumeton
E: lumi -------- lumetu
snow -------- snowless
aurinko -------- auringoton
E: päike -------- päikeseta
sun -------- sunless
virhe -------- virheetön
E: viga -------- veata [without mistake]/veatu [flawless]
mistake -------- errorless
olematon
olematu [olemata = not come to be/pass yet]
inexistant
kirjoittamaton
kirjutamata [kirjutamatu = unwriteable]
unwritten
pesemätön
pesemata [pese(ta)matu = unwashable]
unwashed
leipomaton
toores [raw] (küpsetamata [unbaked])
unbaked
syömätön
söömata
uneatten
asumaton
asustamata
uninhabited
E: lugemata = unread, uncounted; lugematu/loendamatu = uncountable; loetamatu = unreadable
Past passive participle
opiskeltu
õpitud
studied
pesty
pestud
washed
menty
mindud
gone
saatu
saadud
received
syöty
söödud
eaten
sanottu
räägitud
spoken
etsitty
otsitud
searched for
luettu
loetud
read
kannettu
kantud
carried
kielletty
keelatud
forbidden
huomattu
märgatud
noticed
tarvittu
vajatud (but cf. tarvis 'need')
needed
vaiettu
vaigistatud
silent
tiedetty
teatud
known
tietty
teatud
certain
tuttu
tuntud
famous, well-known
käytetty
kasutatud, tarvitatud
used
unohdettu
unustatud
forgotten
Back and forth
rakentamaton -------- rakennettu
ehitamata -------- ehitatud
unbuilt -------- built
maalattu -------- maalaamaton
värvitud -------- värvimata
painted -------- unpainted
keittämätön -------- keitetty
toores -------- küpsetatud
uncooked -------- cooked
kuorittu -------- kuorimaton
kooritud -------- koorimata
peeled -------- unpeeled
Thanks to ainurakne on Unilang.org for corrections!
Tuesday, June 12, 2012
laktoositon: saying without in Finnish
One of the first words I learned in Finnish was, believe it or not, laktoositon (lactose free; laktoosivaba in Estonian). Back a few years ago, before I was vegan, I used to buy lactose-free Finnish dairy products. I didn't know it at the time, but that -ton ending is the Finnish privative suffix.
There are other ways of 'without' in Finnish such as the use of the preposition ilman.
ilman sokeria
E: (ilma) suhkruta
without sugar
The Finnish takes the adposition ilman and puts the noun in the PART while the Estonian adposition ilma, which is optional, puts the noun in the abessive with its characteristic ending -ta.
But back to the privative. Colloquial Finnish gives its form as =ttoMA. It kind of looks complex but what it basically means is that this is the deep-form of the suffix whereas its actual realization varies: -ton or -ttoma. The n of ton compresses the tt of -ttoMA to t.
You can add it to the 3rd infinitive of verbs. The Estonian equivalent here is -tu.
odottamaton
E: ootamatu
unexpected (odatta- 'waits, expects')
liikkumaton
E: liikumatu
unmoving, still (liikku- 'moves')
tuntematon
E: tundmatu
unknown (tunte- 'knows')
In nouns the tt of the underlying stem compresses the consonants to its left as can be seen from the examples below:
apu ------ avuton
E: api ------ abitu
help ------ helpless
jalka ------ jalaton
E: jalg ------ jalutu
leg ------ legless
lanka ------ langaton
E: traat ------ traadita
wire ------ wireless
In the below examples you can see the realization -ttoma.
Mä en pidä unettomista öistä.
E: Mulle ei meeldi unetud ööd.
I don't like sleepless nights.
uusi versio Tuntemattomasta sotilaasta
E: uus versioon Tundmatust Sõdurist
a new version of the Unknown Soldier
There are other ways of 'without' in Finnish such as the use of the preposition ilman.
ilman sokeria
E: (ilma) suhkruta
without sugar
The Finnish takes the adposition ilman and puts the noun in the PART while the Estonian adposition ilma, which is optional, puts the noun in the abessive with its characteristic ending -ta.
But back to the privative. Colloquial Finnish gives its form as =ttoMA. It kind of looks complex but what it basically means is that this is the deep-form of the suffix whereas its actual realization varies: -ton or -ttoma. The n of ton compresses the tt of -ttoMA to t.
You can add it to the 3rd infinitive of verbs. The Estonian equivalent here is -tu.
odottamaton
E: ootamatu
unexpected (odatta- 'waits, expects')
liikkumaton
E: liikumatu
unmoving, still (liikku- 'moves')
tuntematon
E: tundmatu
unknown (tunte- 'knows')
In nouns the tt of the underlying stem compresses the consonants to its left as can be seen from the examples below:
apu ------ avuton
E: api ------ abitu
help ------ helpless
jalka ------ jalaton
E: jalg ------ jalutu
leg ------ legless
lanka ------ langaton
E: traat ------ traadita
wire ------ wireless
In the below examples you can see the realization -ttoma.
Mä en pidä unettomista öistä.
E: Mulle ei meeldi unetud ööd.
I don't like sleepless nights.
uusi versio Tuntemattomasta sotilaasta
E: uus versioon Tundmatust Sõdurist
a new version of the Unknown Soldier
Subscribe to:
Posts (Atom)