privatives and past passive participles

Below are examples of Finnish privates and past passive participles.

Privatives

Notice that in some cases the Estonian form matches the Finnish (työtön - töötu) but in others Estonian makes use of the abessive case with its suffix -ta (eg. virheeton in Fn. but vigadeta in Et.).

loppu -------- loputon
E: lõpp -------- lõputu
end -------- endless

kenkä -------- kengätön
E: king -------- kingata
shoe -------- shoeless

työ -------- työtön
E: töö -------- töötu
work -------- jobless, unemployed

polku -------- poluton
E: tee -------- teeta
path -------- pathless

hammas -------- hampaaton
E: hammas -------- hambutu
tooth -------- toothless

maku -------- mauton
E: maitse -------- maitsetu
taste -------- tastless

muoto -------- muodoton
E: vorm -------- vormitu
shape, form -------- shapeless, formless

lumi -------- lumeton
E: lumi -------- lumetu
snow -------- snowless

aurinko -------- auringoton
E: päike -------- päikeseta
sun -------- sunless

virhe -------- virheetön
E: viga -------- veata [without mistake]/veatu [flawless]
mistake -------- errorless

olematon
olematu [olemata = not come to be/pass yet]
inexistant

kirjoittamaton
kirjutamata [kirjutamatu = unwriteable]
unwritten

pesemätön
pesemata [pese(ta)matu = unwashable]
unwashed

leipomaton
toores [raw] (küpsetamata [unbaked])
unbaked

syömätön
söömata
uneatten

asumaton
asustamata
uninhabited

E: lugemata = unread, uncounted; lugematu/loendamatu = uncountable; loetamatu = unreadable

Past passive participle

opiskeltu
õpitud
studied

pesty
pestud
washed

menty
mindud
gone

saatu
saadud
received

syöty
söödud
eaten

sanottu
räägitud
spoken

etsitty
otsitud
searched for

luettu
loetud
read

kannettu
kantud
carried

kielletty
keelatud
forbidden

huomattu
märgatud
noticed

tarvittu
vajatud (but cf. tarvis 'need')
needed

vaiettu
vaigistatud
silent

tiedetty
teatud
known

tietty
teatud
certain

tuttu
tuntud
famous, well-known

käytetty
kasutatud, tarvitatud
used

unohdettu
unustatud
forgotten

Back and forth

rakentamaton -------- rakennettu
ehitamata -------- ehitatud
unbuilt -------- built

maalattu -------- maalaamaton
värvitud -------- värvimata
painted -------- unpainted

keittämätön -------- keitetty
 toores -------- küpsetatud
uncooked -------- cooked

kuorittu -------- kuorimaton
kooritud -------- koorimata
peeled -------- unpeeled

Thanks to ainurakne on Unilang.org for corrections!

laktoositon: saying without in Finnish

One of the first words I learned in Finnish was, believe it or not, laktoositon (lactose free; laktoosivaba in Estonian). Back a few years ago, before I was vegan, I used to buy lactose-free Finnish dairy products. I didn't know it at the time, but that -ton ending is the Finnish privative suffix.

There are other ways of 'without' in Finnish such as the use of the preposition ilman.

ilman sokeria
E: (ilma) suhkruta
without sugar

The Finnish takes the adposition ilman and puts the noun in the PART while the Estonian adposition ilma, which is optional,  puts the noun in the abessive with its characteristic ending -ta.

But back to the privative. Colloquial Finnish gives its form as =ttoMA. It kind of looks complex but what it basically means is that this is the deep-form of the suffix whereas its actual realization varies: -ton or -ttoma. The n of ton compresses the tt of -ttoMA to t.

You can add it to the 3rd infinitive of verbs. The Estonian equivalent here is -tu.

odottamaton
E: ootamatu
unexpected (odatta- 'waits, expects')

liikkumaton
E: liikumatu
unmoving, still (liikku- 'moves')

tuntematon
E: tundmatu
unknown (tunte- 'knows')

In nouns the tt of the underlying stem compresses the consonants to its left as can be seen from the examples below:

apu ------ avuton
E: api ------ abitu
help ------ helpless

jalka ------ jalaton
E: jalg ------ jalutu
leg ------ legless

lanka ------ langaton
E: traat ------ traadita
wire ------ wireless

In the below examples you can see the realization -ttoma.

Mä en pidä unettomista öistä.
E: Mulle ei meeldi unetud ööd.
I don't like sleepless nights.

uusi versio Tuntemattomasta sotilaasta
E: uus versioon Tundmatust Sõdurist
a new version of the Unknown Soldier

deconstruction

In this post I deconstruct some complex (for the beginner) sentences and expressions from Colloquial Finnish.

Niin sanottujen normaalien ihmisten maailmassa.

niin = so
sano- + ttu (says + past passive participle suffix) = called
sanottu + j + en (called + plural marker + genitive suffix) = of called (pl.)
normaal + i + en (normal + plural marker + genitive suffix) = of normal (pl.)
ihmisten = of person (pl.)
maailm + ssa (world + INE case suffix) = in the world

F: Niin sanottujen normaalien ihmisten maailmassa.
E: Nii-öelda normaalsete inimeste maailmas.
In the world of so-called normal people

Mä oon aina unelmoinut elämästä teatterissa.

mä = I
oon (coll. of olen) = am
aina = always
unelmoi- + -nut (daydream + past active participle suffix sg.) = dreamt (sg.)
elämä + stä (life + ELA case suffix) = of a life
teatteri + ssa (theatre + INE case suffix) = in the theatre

F: Mä oon aina unelmoinut elämästä teatterissa.
E: Ma olen alati unistatud elust teatris.
I have always dreamt of a life in (the) theatre.

Se oli Suomessa tekemässä elokuvaa.

se = s/he
oli = was
Suome + ssa (Finland + INE case) = in Finland
teke- + mä + ssä (make + 3rd infinitive suffix + INE case) = (in process of) making
elokuvaa = PART of elokuva 'film'

F: Se oli Suomessa tekemässaä elokuvaa.
E: Ta oli Soomes filmi tegemas.
S/he was in Finland making a film.

Lääkäri kielsi sitä tupakoimasta.

lääkäri = doctor
kiel- + -si (forbid + past 3sg) = forbade
sitä = PART of se ('s/he')
tupakoi- + ma + sta (smoke + 3rd inf. + ELA) from smoking

F: Lääkäri kielsi sitä tupakoimasta.
E: Arst keelas tal suitsetada.
The doctor forbade her/him from smoking.

Se haluaa auttaa tarjoamalla työtä

Se = s/he
haluaa = wants
auttaa = help (1st inf.)
tarjoa- + ma + lla (offer + 3rd inf. + ADE suffix)
työ + tä (work + PART) = work (PART)

F: Se haluaa auttaa tarjoamalla työtä.
E: Ta tahab aidata pakkudes tööd.
S/he wants to help by offering work.

Se ero on koko ajan häviämässä

se = that
ero = distinction/ difference
on = is
koko = all
ajan = GEN of aika ('time')
häiviä + mä + ssä (disappear + 3rd infin. + INE) = (in the process of) disappearing

F: Se ero on koko ajan häviämässä.
E: See eristamine on pidevas kadumises.
That distinction is disappearing all the time.

uusi versio Tuntemattomasta sotilaasta

uusi = new
versio = version
tunte- + ma + ttom + a + sta (know + 3rd infin. suffix + privative suffix + helping vowel + ELA case ending) = of the unknown
sotilaa + sta (soldier + ELA case ending) = of the soldier

F: uusi versio Tuntemattomasta sotilaasta
E: uus versioon Tundmatust Sõdurist
a new version of the Unknown Soldier

Mä en pidä unettomista öistä

mä = I
en = neg. verb, 1st per.
pidä (connegative form of pitä)
mä en pidä = I don't like
une- + ttom + i + sta (sleep + privative + plural + ELA) = sleepless (plural ELA)
ö + i + stä (night + plural + ELA) = nights (ELA)

F: Mä en pidä unettomista öistä.
E: Mulle ei meeldi unetud ööd.
I don't like sleepless nights.

more exercises

Using the third infinitive in the illative case for goal-like situations

F: Ne pakotti mut tekemään sen.
E: Nad sundisid mind seda tegema.
They forced me to do it.

F: Se hakee opiskelemaan yliopistoon.
E: Ta kandideerib ülikooli (õppima).
He is applying to study at university.

F: Se tuli käymään.
E: Ta tuli külla.
She came to visit.

F: Tulkaa kotiin syömään.
E: Tulge koju sööma.
Come (pl./pol.) home and eat.

F: Juokse tuonne katsomaan!
E: Jookse sinna(poole) vaatama!
Run (sg.) there and have a look!

F: Mene uimaan!
E: Mine ujuma!
Go (sg.) swimming!

F: Lähtekää kävelemään!
E: Käige jalutamas.
Go (leave; pl./pol.) for a walk!

Present and past of colloquial first person plural

First is present and second is past

Me mennään hiihtämään.
Me mentiin hiihtämään.
E: Me käime/ käisime suusatamas.
We are going/ went skiing.

Me katsotaan televisiota.
Me katsottiin televisiota.
E: Me vaatame/ vaatasime telekat.
We are watching/ watched television.

Mitä me syödään?
Mitä me syötiin?
E: Mida me sööme / sõime?
What are we eating? / What did we eat?

Me halutaan rauhaa.
Me haluttiin rauhaa.
E: Me tahaksime / tahtsime rahu.
We want/wanted peace.

Thanks to ainurakne on Unilang.org for corrections.