uutiset

Uudised / News

Terve kaikille!
Tere kõigile! / Hi all!

As you have noticed this blog has been very quiet lately! The reason for this is that since September I have been learning Lithuanian at the university. I have been using some of my spare time to practise by blogging/posting in the language on Journey into Lithuanian. The course lasted a semester (14 weeks) and in January 2013 there will be the end of course exam.

Then, once that hurdle has been jumped I will study my Estonian for taking the Estonian language B1 state exam in February 2013. Eventually I want to be comfortable enough in Estonian to sit the B2 exam (maybe also in 2013).

Don't expect any any new posts here until March, until after I sit the B1 exam. In the meantime I want to focus on my Lithuanian and then on my Estonian.

Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta!
Häid jõulupühi ja head uut aastat!
Merry Christmas and a Happy New Year!

two dialogues

These dialogues are taken from Tilanteesta toiseen: A Finnish Course (From one situation to another) by Salli-Marja Bessonoff and Eila Hämäläinen. The book is well worth getting as it is full of dialogues and other texts complete with lists of the new vocab and grammar explanations. There is also a number of appendices at the back of the book as well as a grammar summary for each chapter.

1: Asiakas kysyy neuvoa

Asiakas: Anteeksi, osaatteko te sanoa, missä täällä on posti?
Myyjä: Posti on aika kaukana, tuon puiston ja torin takana. Se on Torikadulla. Minulla on tässä kartta ja voin näyttää, missä se on.
Asiakas: Ahaa, tuossa. Kiitos. - Voinko minä ostaa tämän kartan?
Myyjä: Valitettavasti minulla on vain tämä, mutta tuolla aseman ulkopuolella on infopiste. Sieltä saatte kartan.
Asiakas: Aha. Ai tuolla päin?
Myyjä: Niin, tuosta ovesta.
Asiakas: Kiitos. Näkemiin.
Myyjä: Näkemiin.

1. Klient küsib nõu.

Klient: Vabandage, kas saaksite öelda, kus postkontor asub?
Müüja: Postkontor on üsna kaugel, tolle pargi ja väljaku taga. See paikneb Väljaku tänaval. Mul on kaart olemas ja võin Teile näidata, kus see on.
Klient: Ahaa, sealpool. Aitäh. - Kas ma saaksin selle kaardi osta?
Müüja: Kahjuks on mul see ainuke, aga jaamast väljas asub infopunkt. Sealt saaksite kaardi.
Klient: Ahaa, selles suunas?
Müüja: Jah, sellest uksest välja.
Klient: Aitäh teile. Nägemist.
Müüja: Nägemist.

1. A customer asks for advice.

Customer: Excuse me, can you tell me where the post office is?
Seller: The post office is quite far, behind that park and square. It's on Square Street. I have this map and I can show (you), where it is.
Customer: Ah, there. Thank you. - Can I purchase that map?
Seller: Unfortunately I only have this one, but outside the station there is an information point. You can get a map there.
Customer: Ah, this way?
Seller: Yes, out this door.
Customer: Thank you. Bye bye.
Seller: Bye bye.

2. Väärinkäsitys

A: Päivää. Minä ostaisin nämä suklaarasiat.
M: Kaksi rasiaa... Yhdeksän euroa.
A: Mutta eikö se ole vain neljä ja puoli euroa? Minulla on tämä ilmoitus.
M: Anteeksi, mikä ilmoitus?
A: Tässä on, että "kaksi yhden hinnalla".
M: Saanko katsoa? Nyt en oikein ymmärrä... Ai jaa. Kuulkaa, tämä on kaupan mainos. Meillä ei ole tällaista tarjousta.
A: No voi hyvänen aika! Miten minä nyt näin erehdyin?
M: Sattuuhan sitä. Kauppa taitaa olla jo kiinni, mutta... Tarjous on voimassa vielä huomenna. Ehditte vielä saada ne rasiat huomenna.
A: Juu, niin. Kiitos ja anteeksi nyt.
M: Ei se mitään.

2. Arusaamatus

K: Tere. Palun need šokolaadikarbid.
M: Kaks karpi... Üheksa eurot.
K: Kas see ei peaks olema ainult neli eurot ja viiskümmend senti? Mul on see kuulutus.
M: Vabandage, aga mis kuulutusest te räägite?
K: Siin see on, "kaks ühe hinnaga"
M: Kas saaksin seda näha? Ma ei saa aru, mis... Ah jaa. Kuulge, see on poekuulutus. Meil kahjuks ei ole sellist pakkumist.
S: Isver, kui rumal minust! Kuidas ma võisin teha sellise vea?
M: Pole viga, juhtub ikka. Pood on vist juba kinni, aga...  Homme on pakkumine veel kehtiv. Saaksite need karbid homme.
S: Tõesti. Tänan ja palun veelkord vabandust.
M: Pole tänu väärt.

2. Misunderstanding

C: Hello. I would like to buy these boxes of chocolate.
S: Two boxes... Nine euro.
C: But isn't it just four and a half euro? I have this advert.
S: Excuse me, what advert?
C: Here it is, "two for the price of one".
S: May I have a look? I don't quite understand....Ah yes. This is a advertisement from a store. We do not have such an offer.
C: Stupid me! How did I make such a mistake?
S: These things happen. The store is probably already closed, but... The offer will still be valid tomorrow. You'll be able to get those boxes tomorrow.
C: Indeed. Thanks and apologies.
S: Don't worry about it.

pappi raiskama

Thanks to Loiks on Unilang.org for this gem.

Not to be confused are the Estonian:

Ma lähen linna pappi raiskama.

with the Finnish:

Lähden linnaan pappia raiskaamaan.

The Estonian simply means 'I am going to the city to spend some dosh' whereas the Finnish is much darker - 'I am going to the castle to violate a priest'.

The meaning of the Estonian raiskama is 'to waste, squander': taskuraha tühja-tähja peale raiskama 'to waste pocket money on rubbish'.

Also, you can use the word raisk! for 'damn! blast!' but is more vulgar than the English equivalent.

Papp in Estonian has three meanings: 1) cardboard, 2) dosh, moola, dough (slang word for cash), 3) priest.

The Estonian equivalent of the Finnish above is:

Ma lähen lossi pappi värgistama.

Loss is the Estonian word for 'castle' and vägistama is 'to violate'.

I don't know what a good translation of the Estonian above would be. Maybe a native speaker would offer a suggestion.

My attempt is:

Lähden kaupunkiin tuhlaamaan rahaa.

I don't know the informal Finnish for cash...

The folks on The Finland Forum have given me the following:

Slang terms for cash: fyrkka, fyffe, hillo, paalu, pätäkkä

and for the translation:

Meen stadiin polttaan fygee.

Lähden kaupungille tuhlailemaan.

Courtesy of jahasjahas:

If we want to go one step further:

lossi = cable ferry, väristää = to shiver (transitive)

Lähden lossi pappia väristämään.

I'll go to the cable ferry to shiver the priest.

The fun never stops on this blog! :-)

------

Additional comments by ainurakne on Unilang.org. Aitäh!

There are two different words of raisk. One declenates raisk - raisu - raisku and is the short form of raiskamine (for example: ajaraisk = waste of time), the other declenates raisk - raisa - raiska and is used, as you said, for swearing/cursing (another word with the same meaning is raibe), but its original meaning should be something like 'not very fresh corpse' (raisasööja/raipesööja = an animal who doesn't usually kill, but eats already dead animals).

Loss is most likely a German loan, native (and probably older) words for a castle are for example linnus and kindlus - those two are mostly defensive structures, but, for me, loss is more like a pompous building for kings and such.

Also, to violate is not the only meaning of vägistama. Vägistamine is mostly 'millegi vägisi tegemine' = using force to do or achieve something, doing something forcefully / with (brute) force. It comes from vägi, which is like force or strength (either physical or magical) and nowadays also an armed force or an army. For example, if you are a person who uses brute force to tighten nuts and bolts, then you 'vägistad mutreid ja polte' - an action that usually causes something to break

exercises on the perfect

Present simple to present perfect

mä tulen ----------- mä oon tullut
ma tulen ----------- ma olen tulnud
I'm coming ----------- I have come

se hakee ----------- se on hakenut
ta toob ----------- ta on toonud
s/he is fetching ----------- s/he has fetched

ne saapuu ----------- ne on saapunut
nad saabuvad ----------- nad on saabunud
they are arriving ----------- they have arrived

Ootsä Hesassa? ----------- Ootsä ollut Hesassa?
Kas oled Helsingis? ----------- Kas oled Helsingis olnud?
Are you in Helsinki? ----------- Have you been in Helsinki?

mä avaan ikkunan ----------- mä oon avannut ikkunan
ma avan akna ----------- ma olen akna avanud
I will open the window ----------- I have opened the window

me avataan ikkuna ----------- me ollaan avattu ikkuna
me avame akna ----------- me oleme akna avanud
we are opening the window ----------- we have opened the window

me tullaan ----------- me ollaan tultu
me tuleme ----------- me oleme tulnud
we are coming ----------- we have come

hän tarvitsee apua ----------- hän on tarvinnut apua
tal on abi vaja ----------- tal on abi vaja olnud
s/he needs helps ----------- s/he has needed help

Mistä se saa rahaa? ----------- Mistä se on saanut rahaa?
Kust kohast saab ta raha?  ----------- Kust kohast on ta raha saanud?
Where is he getting money (from)? ----------- Where has he gotten money (from)?

se pakenee ----------- se on paennut
ta põngeneb ----------- ta on põgenenud
he is escaping ----------- he has escaped

Affirmative and negative

Ootsä lähettänyt kirjeen? ----------- Etsä ole lähettänyt kirjettä?
Kas sa oled teate jätnud? ----------- Ega sa ei ole teadet jätnud?
Have you left a message? ----------- Have you not left a message?

Se on lähtenyt. ----------- Se ei ole lähtenyt.
Ta on läinud. ----------- Ta ei ole läinud.
She has left. ----------- She has not left.

Mä olen huomannut sen. ----------- Mä en ole huomannut sitä.
Ma olen seda märganud. ----------- Ma ei ole seda märganud.
I have noticed it. ----------- I have not noticed it.

Ne on sanonut jotain. ----------- Ne ei ole sanonut mitään.
Nad on midagi öelnud. ----------- Nad ei ole midagi öelnud.
They have said something. ----------- They have not said anything.

Mä oon nähnyt sen jo. ----------- En mä ole vielä nähnyt sitä.
Ma olen juba teda näinud. ----------- Ma ei ole veel teda näinud.
I have already seen her/ him. ----------- I have not yet seen him/ her.

Me ollaan jo puhuttu siitä. ----------- Me ei olla vielä puhuttu siitä.
Me oleme juba rääkinud sellest. ----------- Me ei ole veel rääkinud sellest.
We have already spoken about it. ----------- We have not yet spoken about it.

Mä olen tavannut hänet. ----------- Mä en ole tavannut hänet.
Ma olen temaga kohtunud. ----------- Ma ei ole temaga kohtunud.
I have meet him/ her. ----------- I have not met him/ her.

Thanks to ainurakne on Unilang.org for corrections!

Finnish present perfect

The Finnish present perfect is constructed along the following lines:

pronoun + present of olla + past active participle (-nut/-neet)

Notice how in English the auxiliary verb is have but in Finnish it is olla. Estonian is the same in that its aux. v. is also olla.

FOR: Minä olen kirjoittanut hänelle.
COL: Mä oon kirjoittanut sille.
E: Ma olen kirjatanud talle.
I have written to him/her.

Remember that in Finnish there is the difference between formal and colloquial registers visible above in both the forms of the pronouns and the aux. v. and below in the pronoun.

FOR:  Hän on tullut takaisin.

COL: Se on tullut takaisin.

E: Ta on tulnud tagasi.

S/he has returned.

An interesting thing about Finnish is the presence of a plural form of the past active participle with the ending -neet. This is something that Estonian does not have.

Compare the following:

Polite singular: Te olette tullut takaisin.

You (sg.) have come back.

Plural: Te olette tulleet takaisin.

Ye/Y'all have come back.

In Estonian this is simply:

Te olete tulnud tagasi.

Context will tell us if it is plural or singular polite.

F: Mä oon aina unelmoinut elämästä teatterissa.
E: Ma olen alati unistanud elust teatris.
I have always dreamt of a life in (the) theatre.

F: Oletteko te asuneet Helsingissä kauan?
E: Kas te olete kaua Helsingis elanud?
Have you lived in Helsinki for long?

Things get a little complicated in the 1st person plural (me) because of the use in colloquial Finnish of the impersonal (passive/ indefinite).

Here we use:
1) The indefinite form of the verb olla.
2) The past passive participle (not the past active participle as above!)

COL: Me ollaan jo puhuttu tästä.
FOR: Me olemme jo puhuneet tästä.
E: Me oleme juba rääkinud sellest.
We have already talked about this.

COL: Me ollaan juotu kaikki oluet.
FOR: Me olemme juoneet kaikki oluet.
E: Me oleme kõik õlled ära joonud.
We have drunk all the beer.

Present perfect of the verb ostaa 'buy, purchase'. In bold is the colloquial form and in brackets the formal or polite form(s).

1sg: mä oon ostanut (minä olen ostanut)
2sg: sä oot ostanut (sinä olet ostanut / te olette ostanut)
3sg: se on ostanut (hän on ostanut)

1pl: me ollaan ostettu (me olemme ostaneet)
2pl: te olette ostaneet
3pl: ne on ostanut (he ovat ostaneet)

Thanks to ainurakne on Unilang.org for corrections!

privatives and past passive participles

Below are examples of Finnish privates and past passive participles.

Privatives

Notice that in some cases the Estonian form matches the Finnish (työtön - töötu) but in others Estonian makes use of the abessive case with its suffix -ta (eg. virheeton in Fn. but vigadeta in Et.).

loppu -------- loputon
E: lõpp -------- lõputu
end -------- endless

kenkä -------- kengätön
E: king -------- kingata
shoe -------- shoeless

työ -------- työtön
E: töö -------- töötu
work -------- jobless, unemployed

polku -------- poluton
E: tee -------- teeta
path -------- pathless

hammas -------- hampaaton
E: hammas -------- hambutu
tooth -------- toothless

maku -------- mauton
E: maitse -------- maitsetu
taste -------- tastless

muoto -------- muodoton
E: vorm -------- vormitu
shape, form -------- shapeless, formless

lumi -------- lumeton
E: lumi -------- lumetu
snow -------- snowless

aurinko -------- auringoton
E: päike -------- päikeseta
sun -------- sunless

virhe -------- virheetön
E: viga -------- veata [without mistake]/veatu [flawless]
mistake -------- errorless

olematon
olematu [olemata = not come to be/pass yet]
inexistant

kirjoittamaton
kirjutamata [kirjutamatu = unwriteable]
unwritten

pesemätön
pesemata [pese(ta)matu = unwashable]
unwashed

leipomaton
toores [raw] (küpsetamata [unbaked])
unbaked

syömätön
söömata
uneatten

asumaton
asustamata
uninhabited

E: lugemata = unread, uncounted; lugematu/loendamatu = uncountable; loetamatu = unreadable

Past passive participle

opiskeltu
õpitud
studied

pesty
pestud
washed

menty
mindud
gone

saatu
saadud
received

syöty
söödud
eaten

sanottu
räägitud
spoken

etsitty
otsitud
searched for

luettu
loetud
read

kannettu
kantud
carried

kielletty
keelatud
forbidden

huomattu
märgatud
noticed

tarvittu
vajatud (but cf. tarvis 'need')
needed

vaiettu
vaigistatud
silent

tiedetty
teatud
known

tietty
teatud
certain

tuttu
tuntud
famous, well-known

käytetty
kasutatud, tarvitatud
used

unohdettu
unustatud
forgotten

Back and forth

rakentamaton -------- rakennettu
ehitamata -------- ehitatud
unbuilt -------- built

maalattu -------- maalaamaton
värvitud -------- värvimata
painted -------- unpainted

keittämätön -------- keitetty
 toores -------- küpsetatud
uncooked -------- cooked

kuorittu -------- kuorimaton
kooritud -------- koorimata
peeled -------- unpeeled

Thanks to ainurakne on Unilang.org for corrections!

laktoositon: saying without in Finnish

One of the first words I learned in Finnish was, believe it or not, laktoositon (lactose free; laktoosivaba in Estonian). Back a few years ago, before I was vegan, I used to buy lactose-free Finnish dairy products. I didn't know it at the time, but that -ton ending is the Finnish privative suffix.

There are other ways of 'without' in Finnish such as the use of the preposition ilman.

ilman sokeria
E: (ilma) suhkruta
without sugar

The Finnish takes the adposition ilman and puts the noun in the PART while the Estonian adposition ilma, which is optional,  puts the noun in the abessive with its characteristic ending -ta.

But back to the privative. Colloquial Finnish gives its form as =ttoMA. It kind of looks complex but what it basically means is that this is the deep-form of the suffix whereas its actual realization varies: -ton or -ttoma. The n of ton compresses the tt of -ttoMA to t.

You can add it to the 3rd infinitive of verbs. The Estonian equivalent here is -tu.

odottamaton
E: ootamatu
unexpected (odatta- 'waits, expects')

liikkumaton
E: liikumatu
unmoving, still (liikku- 'moves')

tuntematon
E: tundmatu
unknown (tunte- 'knows')

In nouns the tt of the underlying stem compresses the consonants to its left as can be seen from the examples below:

apu ------ avuton
E: api ------ abitu
help ------ helpless

jalka ------ jalaton
E: jalg ------ jalutu
leg ------ legless

lanka ------ langaton
E: traat ------ traadita
wire ------ wireless

In the below examples you can see the realization -ttoma.

Mä en pidä unettomista öistä.
E: Mulle ei meeldi unetud ööd.
I don't like sleepless nights.

uusi versio Tuntemattomasta sotilaasta
E: uus versioon Tundmatust Sõdurist
a new version of the Unknown Soldier

deconstruction

In this post I deconstruct some complex (for the beginner) sentences and expressions from Colloquial Finnish.

Niin sanottujen normaalien ihmisten maailmassa.

niin = so
sano- + ttu (says + past passive participle suffix) = called
sanottu + j + en (called + plural marker + genitive suffix) = of called (pl.)
normaal + i + en (normal + plural marker + genitive suffix) = of normal (pl.)
ihmisten = of person (pl.)
maailm + ssa (world + INE case suffix) = in the world

F: Niin sanottujen normaalien ihmisten maailmassa.
E: Nii-öelda normaalsete inimeste maailmas.
In the world of so-called normal people

Mä oon aina unelmoinut elämästä teatterissa.

mä = I
oon (coll. of olen) = am
aina = always
unelmoi- + -nut (daydream + past active participle suffix sg.) = dreamt (sg.)
elämä + stä (life + ELA case suffix) = of a life
teatteri + ssa (theatre + INE case suffix) = in the theatre

F: Mä oon aina unelmoinut elämästä teatterissa.
E: Ma olen alati unistatud elust teatris.
I have always dreamt of a life in (the) theatre.

Se oli Suomessa tekemässä elokuvaa.

se = s/he
oli = was
Suome + ssa (Finland + INE case) = in Finland
teke- + mä + ssä (make + 3rd infinitive suffix + INE case) = (in process of) making
elokuvaa = PART of elokuva 'film'

F: Se oli Suomessa tekemässaä elokuvaa.
E: Ta oli Soomes filmi tegemas.
S/he was in Finland making a film.

Lääkäri kielsi sitä tupakoimasta.

lääkäri = doctor
kiel- + -si (forbid + past 3sg) = forbade
sitä = PART of se ('s/he')
tupakoi- + ma + sta (smoke + 3rd inf. + ELA) from smoking

F: Lääkäri kielsi sitä tupakoimasta.
E: Arst keelas tal suitsetada.
The doctor forbade her/him from smoking.

Se haluaa auttaa tarjoamalla työtä

Se = s/he
haluaa = wants
auttaa = help (1st inf.)
tarjoa- + ma + lla (offer + 3rd inf. + ADE suffix)
työ + tä (work + PART) = work (PART)

F: Se haluaa auttaa tarjoamalla työtä.
E: Ta tahab aidata pakkudes tööd.
S/he wants to help by offering work.

Se ero on koko ajan häviämässä

se = that
ero = distinction/ difference
on = is
koko = all
ajan = GEN of aika ('time')
häiviä + mä + ssä (disappear + 3rd infin. + INE) = (in the process of) disappearing

F: Se ero on koko ajan häviämässä.
E: See eristamine on pidevas kadumises.
That distinction is disappearing all the time.

uusi versio Tuntemattomasta sotilaasta

uusi = new
versio = version
tunte- + ma + ttom + a + sta (know + 3rd infin. suffix + privative suffix + helping vowel + ELA case ending) = of the unknown
sotilaa + sta (soldier + ELA case ending) = of the soldier

F: uusi versio Tuntemattomasta sotilaasta
E: uus versioon Tundmatust Sõdurist
a new version of the Unknown Soldier

Mä en pidä unettomista öistä

mä = I
en = neg. verb, 1st per.
pidä (connegative form of pitä)
mä en pidä = I don't like
une- + ttom + i + sta (sleep + privative + plural + ELA) = sleepless (plural ELA)
ö + i + stä (night + plural + ELA) = nights (ELA)

F: Mä en pidä unettomista öistä.
E: Mulle ei meeldi unetud ööd.
I don't like sleepless nights.

more exercises

Using the third infinitive in the illative case for goal-like situations

F: Ne pakotti mut tekemään sen.
E: Nad sundisid mind seda tegema.
They forced me to do it.

F: Se hakee opiskelemaan yliopistoon.
E: Ta kandideerib ülikooli (õppima).
He is applying to study at university.

F: Se tuli käymään.
E: Ta tuli külla.
She came to visit.

F: Tulkaa kotiin syömään.
E: Tulge koju sööma.
Come (pl./pol.) home and eat.

F: Juokse tuonne katsomaan!
E: Jookse sinna(poole) vaatama!
Run (sg.) there and have a look!

F: Mene uimaan!
E: Mine ujuma!
Go (sg.) swimming!

F: Lähtekää kävelemään!
E: Käige jalutamas.
Go (leave; pl./pol.) for a walk!

Present and past of colloquial first person plural

First is present and second is past

Me mennään hiihtämään.
Me mentiin hiihtämään.
E: Me käime/ käisime suusatamas.
We are going/ went skiing.

Me katsotaan televisiota.
Me katsottiin televisiota.
E: Me vaatame/ vaatasime telekat.
We are watching/ watched television.

Mitä me syödään?
Mitä me syötiin?
E: Mida me sööme / sõime?
What are we eating? / What did we eat?

Me halutaan rauhaa.
Me haluttiin rauhaa.
E: Me tahaksime / tahtsime rahu.
We want/wanted peace.

Thanks to ainurakne on Unilang.org for corrections.

mennääks

One of the first thing to catch my interest when I started learning Finnish was the use of the passive or impersonal (passiivi in Finnish; known in Estonian as umbisikuline tegumood or impersonaal) for the first personal plural.

Me menemme ‘we go’; mennään ‘people go’ —-> me mennään ‘we go’

but this form is also used for the first personal plural imperative mennään ‘let’s go!’
and in the colloquial language we can shorten the question form mennäänkö ‘let’s go, no?’ to mennääks, hence the title of this post.

I won't be going here in this post into the use or formation of the passiivi. I might do that another day. For the meantime I want to just practice the moving between colloquial and formal forms of the active in the first person plural by doing an exercise from Colloquial Finnish.

Formal: Me asumme Helsingissä.
Colloquial: Me asutaan Helsingissä.
E: Me elame Helsingis.
We live in Helsinki.

F: Me menemme maalle.
C: Me mennään maalle.
E: Me läheme maale.
We are going to the country-side.

F: Me haluamme valkoviiniä.

C: Me halutaan valkoviiniä.

E: Me tahame valget veini.

We want some white wine.

F: Me juomme soijamaitoa.

C: Me juodaan soijamaitoa.

E: Me joome sojapiima.

We drink/ are drinking soya milk.

F: Me emme syö lihaa.
C: Me ei syödä lihaa.
E: Me ei söö liha.
We don't eat/ are not eating meat.

F: Me emme pidä oopperasta.

C: Me ei pidetä oopperasta.

E: Meile ei meeldi ooper.

We don't like (the) opera.

F: Me emme lue lehteä.

C: Me ei lueta lehteä.

E: Me ei loe ajalehte.

We are not reading the/a newspaper.

F: Me puhumme ranskaa.

C: Me puhutaan ranskaa.

E: Me räägime prantsuse keelt.

We speak/ are speaking French.

F: Me emme tarvitse apua.

C: Me ei tarvita apua.

E: Meil pole abi tarvis

We don't need (any) help.

Thanks to jahasjahas on FinlandForum.org and ainurakne on Unilang.org for corrections and comments!

Missä asuu sinun perheesi?

In this post I will write a short dialogue in which two friends, Marju and Hennu discuss their families.

Marju: Missä sinun perheesi asuu?
Hennu: Mun perhe asuu Helsingissä. Missä sun perhe asuu? Asuuko nekin Helsingissä?
M: Ei asu. Mun perhe asuu maalla, pienessä kylässä.
H: Mikä sen kylän nimi on?
M: Nastola. Mun perhe asuu Nastolassa.
H: Onko Nastola kaukana Helsingistä?
M: Ei ole. Nastolasta ei ole pitkä matka Lahteen, joka on noin sata kilometriä Helsingistä pohjoiseen.
H: Tiedän. Lahti on Päijät-Hämeen maakunnan pääkaupunki.
M: Oot oikeassa. Hennu, onko sulla suuri perhe? Onks sulla Hennu suuri perhe?
H: Ei ole. Mä asun pienessä asunnossa Helsingin keskustassa mun äidin ja siskon kanssa. Entä sä? Onks sulla suuri perhe?
M: Joo, minulla on suuri perhe. Minulla on kaksi siskoa ja kolme veljeä.
H: Kuusi lasta! Se on kyllä suuri perhe!

Thanks to ruusukaali on Unilang for correcting the Finnish.

Marju: Kus sinu pere elab?
Hennu: Mu pere elab Helsingis. Kus sinu pere elab? Kas nad elavad ka Helsingis?
M: Ei. Mu pere elab maal, väikeses külas.
H: Mis selle küla nimi on?
M: Nastola. Mu pere elab Nastolas.
H: Kas Nastola on Helsingist kaugel?
M: Ei. Nastolalt Lahtisse ei ole pikk reis, see on umbes sada kilomeetrit Helsingist põhja suunas.
H: Ma tean. Lahti on Päijät-Häme maakonna pealinn.
M: Sul on õigus. Hennu, kas sul on suur pere?
H: Ei ole. Ma elan väikeses korteris Helsingi kesklinnas oma ema ja õega koos. Ja sina, Marju, kas sul on suur pere?
M: Jaa, minul on küll suur pere. Mul on kaks õde ja kolm venda.
H: Kuus last! See on küll suur pere!

Marju: Where does your family live?
Hennu: My family lives in Helsinki. Where does your family live? Do they also live in Helsinki?
M: No. My family lives in the country-side, in a small village.
H: What's the name of the village?
M: Nastola. My family lives in Nastola.
H: Is Nastola far from Helsinki?
M: No. It's not a long trip from Nastola to Lahti, which is about 100km north of Helsinki.
H: I know. Lahti is the capital of Päijänne Tavastia.
M: You're right. Hennu, do you have a big family?
H: No. I live in a small apartment in the centre of Helsinki together with my mother and sister. And you, Marju, do you have a big family?
M: Yes, I have a big family. I have two sisters and three brothers.
H: Six children! That is indeed a big family!

Kuntoklubi

Tänään menin kuntoklubille. Mä harjoittelen Tallinnan syksyn puolimaratonia varten. 

E: Täna käisin jõusaalis. Ma treenin Tallinna sügispoolmaratoniks.

Today I went to the gym. I am training for the Talllinn autumn half-marathon.

Thanks to Varislintu on Unilang for Finnish correction

Kuka mä olen

Suomen kieli
Terve! Nimeni on Colm ja mä asun Tallinnassa, joka on Viron pääkaupunki, mutta minun kotimaani on Irlanti. Minun vaimoni on virolainen, joten mä asun Virossa. Olen opiskelija sekä englannin kielen opettaja. Opiskelen Tallinnan yliopistossa kielitiedettä. Opiskelen suomea koska haluan osata sitä siltä varalta, että joskus muutan Suomeen.

Thanks to ruusukaali on Unilang for correcting the Finnish.

Eesti keel
Tere! Minu nimi on Colm ja ma elan Tallinnas, mis on Eesti pealinn, aga mu kodumaa on Iirimaa. Minu naine on eestlane, sellepärast ma Eestis elan. Ma olen üliõpilane ja inglise keele õpetaja. Ma õpin keeleteadust Tallinna Ülikoolis. Ma õpin soome keelt, sest ma tahaksin seda osata, kui ma kunagi Soome elama lähen.

Hello! My name is Colm and I live in Tallinn, which is the capital of Estonia, though I am from Ireland originally. My wife is Estonian so that's why I'm living in Estonia. I'm a university student and English teacher. I study linguistics at Tallinn University. I am learning Finnish because I want to be able to speak it if I ever move to Finland.

possession

The basic rules for stating possession in Finnish are the same as in Estonian. One uses the ADE case and the verb BE and the item or person that is possessed in the NOM case.

F: Lapsella on kissa.
E: Lapsel on kass.
The child has a cat.

F: Pekkalla on kaksi siskoa.

E: Pekkal on kaks õde.

Pekka has two sisters.

F: Meillä on aikaa.

E: Meil on aega.

We have time.

The questions and negative constructions are also easy to form.

F: Onko sulla aikaa?

E: Kas sul on aega?

Do you have time?

F: Ei, mulla ei ole aikaa.

E: Ei, mul ei ole aega.

No, I don't have any time.

F: Onko hänellä koira?

E: Kas tal on koer?

Does s/he have a dog?

F: Ei, hänellä ei ole koiraa.

E: Ei, tal ei ole koera.

No, s/he doesn't have a dog.

F: Onko sulla rahaa?

E: Kas sul on raha?

Do you have money?

F: Ei, mulla ei ole rahaa.

E: Ei, mul pole raha.

No, I don't have any money.

Remember that when the statement is negative we use the partitive case regardless of whether a full object appeared in the question. Thus we say:

Mulla ei ole koiraa/ Mul pole koera NOT koira/ koer.

Notice that in Estonian you have the choice of using ei ole or pole which is a contraction of ep + ole. Ep was an archaic variant of ei that is no long in use.

Those are the similarities but there is also the following difference. In Finnish, when both possessor and possessee are concrete and inanimate we make use of the INE case in place of the ADE above. This distinction does not exist in Estonian and we stay with the use of the ADE case.

F: Tässä ruuassa ei ole makua.

E: Sel toidul ei ole maitset.

This food has no taste.

F: Tässä pöydässä on vain kolme jalkaa.

E: Sel laual on ainult kolm jalga.

This table has only three legs.

In Estonian the correct form is selle as in sellel nädalal 'this week' (tällä viikolla in Finnish) but it's common to say sel.

Compare:

Tässä pöydässä on vain kolme jalkaa. (INE case)

This table has only three legs.

Pojalla on kiva nimi. (ADE case)

The boy has a nice name.

In Estonian these are both handled by the ADE.

Sellel laual on ainult kolm jalga.

Poisil on kena nimi.

Question words

F: Kuka se on?
E: Kes see on?
Who is it?

F: Milloin se saapuu?
E: Millal ta saabub?
When does s/he arrive?

F: Mitä sä sanot?
E: Mida sa räägid?
What are you saying?

F: Mitä ne ottaa?
E: Mida nad võtavad?
What are they taking?

F: Miksi te lähdette?
E: Miks te lähete ära?
Why are you leaving?

F: Missä ne asuu?
E: Kus nad elavad?
Where do they live?

F: Minne ne menee?
E: Kuhu nad lähevad?
Where are they going?

F: Mistä se tulee?
E: Kust ta tuleb?
Where does he come/ is he coming from?

F: Mistä ne puhuu?
E: Millest nad räägivad?
What are they talking about?

F: Mistä sä teet joka aamu, ennen kun lähdet kotoa?
E: Mida sa teed igal hommikul, enne kui sa kodust lähed?
What do you do every morning before you leave home?

F: Mistä maasta sä olet kotoisin?
E: Milliselt maalt sa pärit oled?
What country do you come from?

(Also possible: Kust maalt sa pärit oled? or Mis maalt sa pärit oled?)

F: Missä kaupungissa sä asut?
E: Millises linnas sa elad?
What city do you live in?

(Also possible: Kus linnas sa elad? or Mis linnas sa elad?)

Thanks to ainurakne for corrections.

And a very Estonian question to finish:

E: Mis maa see on?
F: Mikä maa se on?
What country is it?

Mä pidän

A learner of Estonian who has just started out on Finnish could be forgiven for thinking that the Finnish phrase mä pidän is the Finnish of ma pean (I must) but it's not! * Mä pidän means I like, the equivalent of mulle meeldib. Because of the argument structure of this phrase is different in the two languages, the thing or person that is liked is treated as an object in Finnish but a subject in Estonian. Let's take a look at a few examples, some of which come from the excellent book Colloquial Finnish by Daniel Abondolo. In this blog I will make much reference of this book and as I do so translate the Finnish into Estonian so I get practice in both languages.

F: Minä pidän kahvista.
E: Mulle meeldib kohv.
I like coffee.

F: Minä pidän teestä.
E: Mulle meeldib tee.
I like tea.

The structure of the Finnish sentence is: SUB pitä- OBJ=stA (Liker in NOM, verb, thing liked in ELA)
The structure of the Estonian sentence is: OBJ=le meeldima SUB (Liker in ALL, verb, thing liked in NOM)

The Finnish closely resembles the English structure but in the Estonian, a more literal loose translation into English might be 'Coffee/ tea is agreeable for me', very similar with the Irish structure if I do say so myself (Is maith liom caife/ tae)

So not only is the verb different in the two languages different but the whole argument structure of the sentence is also different. Let's take a few more examples.

F: Mä pidän televisiosta, mutta mä kuuntelen mieluummin radiota.
E: Mulle meeldib televisioon, aga ma eelistan raadiot kuulata. (more formal)
E: Mulle meeldib televisioon, aga ma kuulan meelsamini raadiot. (less formal)
I like television but I prefer to listen to the radio.

F: He pitävät vedestä, mutta he juovat mieluummin viiniä
E: Neile meeldib vesi, aga nad eelistavad veini juua. (more formal)
E: Neile meeldib vesi, aga nad joovad meelsamini veini. (less formal)
They like water but they prefer to drink wine.

mieluummin 'more gladly' in Finnish and meelsamini 'more gladly' Estonian
eelistama 'prefer' in Estonian

You can see similarities in verb conjugation between the two languages here:

F: Mä juon, sä jout, me juomme, he juovat
E: Ma joon, sa jood, me joome, nad joovad
I drink, you drink, we drink, they drink

Of course, be aware in Finnish that it's more common in the spoken language to say ne juo than he juovat.

What about the negative, 'I don't like...' This is mä en pidä in Finnish and mulle ei meeldi in Estonian. This time some examples from my own head.

F: Mä en pidä maidosta, sitten mä juon mustaa teetä ilman maitoa tai vihreää teetä.
E: Mulle ei meeldi piim, sellepärast ma joon musta teed ilma piimata või rohelist teed.
I don't like milk so I drink black tea without milk or green tea.

F: Lapset ei pidä kouluun mennä.
E: Lastele ei meeldi koolis käia.
The children don't like going to school.

F: Tyttö ei pidä juustosta, mutta se pitää suklaasta.
E: Tüdrukule ei meeldi juust, aga talle meeldib šokolaad.
The girl doesn't like cheese, but she likes chocolate.

* That said, the verb pitä- means 'like, hold' and in Estonian the verb pidama, from whence comes the phrase ma pean, also means 'hold'. The equivalent of Estonian ma pean is mun pitää. (More about use of pitä- from here)

ALL = allative case; ELA = elate case

Thanks to ainurakne for comments
Comment by ainurakne on Unilang.com
Actually, when I started to learn Finnish and heard phrases minä pidän/en pidä, then for some reason I knew instantly what they meant. It seems to me that I have heard something similar in Estonian (maybe in some dialects), especially in negative sentences, for example: 'Ma ei pea sinust palju.' or 'Ma ei pea eriti piimast.' (maybe someone wiser than me can elaborate on this one), although, maybe I just confuse it with a phrase '(kellest/millest) lugu pidama', which nowadays means mostly 'to respect someone/something', but is also widely used like this: 'Ma ei pea piimast eriti lugu.' = I don't like milk very much / I am not very fond of milk / milk is not one of my favorites. meelsasti - meelsamini - kõige meelsamini or meelsaimini gladly, more gladly, most gladly